Vääräleuka-Väinämöinen seuraa toden teolla karjalaisten esi-isiensä jalanjälkiä ja ääntelee runokokoelmansa äänikirjaksi. Sisältö on taattua Hynystä: tylysti vittuilevaa ja paikoin jopa aidosti herkkää lyriikkaa.
Hynysen täsmäsäkeet piirtävät riisutun rehellistä kuvaa suomalaisesta miehestä. Enimmän aikaa tämä nurkkaan ahdettu olento on eksyksissä sekä itseltään että muilta, unohtuneena sohvan pohjalle tai tuijottamassa väsynyttä naamaansa hotellin vessan peilistä. Apatian ja ahdistuksen alta näyttää kuitenkin todellista karvaansa elinvoimainen optimisti, joka tietää täsmälleen mitä tahtoo ja varsinkin mitä ei tahdo.