Kanava-tietokirjapalkinnon voittajateos kertoo, miten ruokasi on elänyt elämänsä
Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 76 kiloa lihaa. Mielikuvissamme possut, vasikat ja tiput ovat suloisia eläinvauvoja, mutta ne päätyvät lautasellemme teollisina tuotteina: makkarana, lihapullina ja marinoituina suikaleina. Pohdimme ruoan alkuperää koko ajan enemmän, mutta samaan aikaan olemme vieraantuneet yhä kauemmas eläintilojen todellisuudesta.
Keskustelu tuotantoeläimistä on usein värittynyttä - vastakkain ovat aktivistit ja lihantuottajat. Syötäväksi kasvatetut kertoo suomalaisten nautojen, kanojen ja sikojen elämästä kaunistelematta mutta myös kauhistelematta. Tiesitkö esimerkiksi, että tuottaakseen tasaisesti maitoa lehmän on synnytettävä vasikka kerran vuodessa? Tai että broileri on jalostettu kasvamaan kuuden viikon mittaisen elämänsä aikana pikkutipusta jopa parikiloiseksi lihakimpaleeksi? Luomutuotteet ovat yhä suositumpia, mutta miten luomuleima todellisuudessa vaikuttaa eläinten hyvinvointiin?
Teoksessa vieraillaan navetoissa, kanaloissa sekä sikaloissa ja annetaan ääni niin tuottajille, eläinsuojelijoille, hyvinvointitutkijoille kuin eläinlääkäreillekin. Lopuksi käännetään katse kuluttajaan: mistä tiedämme, onko syömämme eläin voinut hyvin?
Syötäväksi kasvatetut voitti ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon, joka myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin ja talouden alan tietokirjalle. Palkintoperusteluissa kirjaa kommentoitiin mm. näin: "... se on yhteiskunnalliselta sanomaltaan vuoden painavin kirja ja kertoo sekä suomalaisen tuotantoeläintuotannon hyvistä että sen huonoista puolista enemmän ja tarkemmin kuin mikään teos koskaan aikaisemmin. Ja mikä tärkeintä: saarnaamatta, silittelemättä ja erittäin vetävällä tutkivan journalistin kynällä."
Elina Lappalaisen (s. 1984) juuret ovat pohjoissavolaisella maitotilalla. Hän kiinnostui eläinten hyvinvoinnista kirjoittaessaan maatalousaiheista juttusarjaa Helsingin Sanomiin. Tällä hetkellä Lappalainen työskentelee Talouselämä-lehdessä.