Koskettava romaani nuorista virolaisvapaaehtoisista jatkosodassa ja sen jälkeen.
1943. Virolaiset lukiolaispojat Endel ja Lennart kulkevat hyisen merijään yli liittyäkseen Suomen armeijaan. Maa ja kieli ovat tuttuja, uutta on sodan kovuus, joka tulee vastaan, kun virolaisrykmentti määrätään taisteluihin Karjalan kannakselle, lähelle kotimaata. Hetkessä pojat joutuvat kasvamaan miehiksi, ja sodan loppuminenkin tarkoittaa vain kurjuuden jatkumista siperialaisella vankileirillä. Voiko vielä tulla se päivä, kun virolaiset saavat laulaa itsenäisen maan kansallislaulua?
Sylvia Nurminen (1930-2009) vietti oman lapsuutensa Karjalan kannaksen Koivistolla. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran 1996.