Jumalaton elämä on kuin kofeiiniton kahvi
”En halua enää olla freelancer-uskovainen”, Kati Reijonen päätti. Hän oli kulkenut pitkän tien nuoruusajan luostarikokeilusta minareettien katveeseen ja meditointisaleihin. Nyt hän halusi selvittää, mistä hänen ja jumalan suhteessa pohjimmiltaan on kyse.
Jumala tai korkeampi voima on osa kulttuuriamme. Tiukinkin ateisti saattaa uskoa, että kaikella on tarkoituksensa. Miksi tieteelliseen maailmankuvaan kasvanut ihminen kiinnostuu ilmiöstä, joka haastaa terveen järjen? Voiko älykäs ihminen ylipäänsä uskoa jumalaan?
Iso ajatus kertoo hengellisestä etsinnästä, tarpeesta löytää kaoottisesta todellisuudesta tarkoituksenmukaisuutta. Reijonen etsii jumalaa uskonnoista, tieteestä ja taiteesta. Hän päättää olla uskomatta mutta jatkaa pian taas etsintää.
Pohdiskeleva ja ilahduttavan itseironinen teos ei tarjoa tyhjentävää vastausta ikuiseen kysymykseen mutta vie pyhiinvaellukselle, jonka aikana syntyy tärkeä havainto: jumalaton elämä on kuin kofeiiniton kahvi - maku on suurin piirtein sama, mutta jotain olennaista puuttuu.