”Lapsuudenkodissani muhi muutakin kuin kosteusvaurio keittiön seinässä. Äitini joi yhä useammin liikaa. Minä yritin paikkailla juomisen aiheuttamia kolhuja ja kupruja pitkälti samanlaisin elkein kuin kotimme kosteusvauriota ensimmäisenä korjaa- maan saapunut tunari. Vedin suuta leveämpään hymyyn, suoritin koulussa ja harrastuksissa suorittamasta päästyäni ja pinnistelin muutenkin pitääkseni kostean taustani piilossa.”

Miten alkoholiongelmaisen vanhemman lapset pärjäävät myöhemmin elämässään? Minkälainen vaikutus vanhempien liikajuomisella voi olla tulevaisuuden loppuunpalamiseen, parisuhdevaikeuksiin ja omaan vanhemmuuteen?

Noin 65 000-70 000 lapsella on tälläkin hetkellä ainakin yksi vanhempi, jolla on vakava päihde- ongelma. Kosteusvaurioita kertoo, miltä vanhemman juominen näytti lapsen silmin ja minkälaisiin kysymyksiin kosteissa oloissa kasvaneet voivat törmätä aikuistuessaan. Se kysyy, voiko lapsesta kasvaa ihmissuhteissaan onnellinen, työelämässä jaksava ja omille lapsilleen riittävän hyvä vanhempi. Voidaanko ylisukupolviset pahoinvoinnin ketjut katkaista?

Ani Kellomäen tärkeässä kirjassa ääneen pääsevät ne, jotka ovat kannatelleet perheen kulisseja ja hävenneet hiljaa taustaansa.