Loistava dekkariesikoinen Pohjolan pimeydestä, menetyksen ja surun ytimestä.
Isä oli viimeinen, joka näki Linan elossa. Siitä on nyt kolme vuotta, ja surun murtama isä etsii yhä. Hän ajaa Pohjois-Ruotsia halkovaa Hopeatietä ja koluaa joka ikisen mökki- ja metsäautotien, tutkii hylättyjä maatiloja, umpeenkasvaneita pusikoita. Hän ei anna periksi vaikka muut tuntuvat luovuttaneen. Linan ääni vaatii häntä jatkamaan.
Tukholmalainen Meja joutuu muuttamaan Glimmersträskin tuppukylään sekavan äitinsä kanssa ja vihaa kohtaloaan. Hän on yhtä vanha kuin Lina oli kadotessaan. Kun syksy pimenee, Mejan ja Linan isän välille syntyy yhteys. Tilanteet kiristyvät seudulla, kun jälleen yksi tyttö katoaa.